Thomas William Smillie. Diehtemeahttun beaivemearri. Tookoolito (Muohtogovva Inuihta ofelaš Taqulittuq, c. 1838 - 1876). Lass negatiiva. 8 x 10 cm. Smithsonian Institution Archives. Acc. 11-006, Box 005 Image No. MAH-2816

Taqulittuq dovde olbmot dego “Hannah” ja “Tookoolito”. Son riegádii sullii 1838 Nuvuttiq Qikiqtaaluk báikkis Nunavutas, ja son lei Inuluapika uhca oabbá gii lei 18 jagi nuorat. Go lei sullii vihttanuppelot jagi okta fálesbivdu kapteaidna doalvvui su, su isida (dovde su dego Ebieribing dahje Joe) ja ovtta nuorra gándda Englándii gos soai leigga čájáhusas dego etnologalaš govvádus, mii lei bivnnuhis “oahpo” áiggeájanas dan áigge. Badjel su guovtti jagi mátkkis Británnias, de deaivvai son Dronnet Viktoria, ja luovdnasii Prins Albertain, ja oahpaid njuovžilit eŋgelasgiela. Go joavddai ruoktut Qikiqtaalukii de lei son bivnnuhis jorggoleadji ja ofelaš. 1860 deaivvai son suokkardeaddji Charles Francis Halla ja barggai su ovddas dego jorgaleaddji ja ofelaš go sii ledje ohcamin Franklina ekspedišuvnna ja Elizabethalas Frobisher ekspedišuvnna Kangiqtualuk ja Iqaluit báikkis. Son cevzzii baldu alde mii lei sirrejuvvon Polaris fatnasis eret go ledje mátkkis, maid Halla stivrii ja lei ruhtaduvvon US kongreassas, joavdat davvipolii. Son ja eará gávccinuppelot olbmo, su isit ja mánná manne baldu alde 2986 kilomehtera ja ledje dan alde guhtta mánu ovdal go earát nagodedje gáddjut sin. Ipirvik ja eará Inuihtat 31 

ledje dehálaččat vai earát cevze baldusa alde, go sii máhtte bivdit ja ráhkadit sudjosa dálkki vuostá. Taqulittuq návccat jorgalit ja diplomatálas máhttu lei dehálaš vai dát sehkkejuvvon servvodat cevze.

Ekspedišuvnnas jámii Charles Hall eahpesihkkaris lahkkái, soaitá leat mirkko ožžon. Ráđđehus jearahedje mo son jámii, Taqlittuq ja Ipirvik manne USAii ovddidit duođaštus Halla jápmima ektui. Soai dovde Halla buorebut go dat earát gean sii guorahalle, go soai leaibba su mielde go dat jámii, muhto eiseválddit eai berostan sudno duođaštusain.

Maŋŋá dán lossa juridihkalaš birokrohálas ráŋggáštusa mii lei juste maŋŋá baldu dáhpáhusa, Taqlittuq, Ipirvik ja sudno oarbbis nieida Panik gean soai leaibba alcces váldán, gos sii orro uhca visttis maid sii ledje ožžon Charles Hallas ja Kapteainnas Sidney Budingtonas, Groton, Connecticutas. Oanehis áiggi maŋŋá álggii Ipirvik fas bargat dego Árktalaš ofelaš, dan bottas go Taqlittuq orui Grotonis gos son barggai goarrumin ja bajásgesii nieiddaža Panika. Sáhttá leat leamaš máŋga, garra mano baldu alde ahte billistii dan uhca nieidda dearvvašlašvuođa: vaikko son lei oalle ealasis skuvllamánná Grotonis, de jámii son vulššiin geahppáin (pneumonia) go lei ovcci jagi boaris. Son lei goalmmát mánná gii sudnos jámii mánnávuođas. Taqlittuqas šattai nu garra moraš ahte son ge maid buohccái ja jámii ovcci manu maŋŋá go Panik jámii. Son lea hávdáduvvon su nieidda lahka Starr Burying Ground girkogardis Groton, Connecticut.

Esseija čálli Sophie Gilmartin