First communication with the Natives of Prince Regents Bay, as Drawn by John Sackheouse and presented to Capt. Ross, Augt 10, 1818. Sakæus 1819. Gohpá John Ross, A Voyage of Discovery: made under the orders of the Admiralty, in His Majesty’s ships Isabella and Alexander, for the purpose of exploring Baffin’s Bay, and inquiring into the probability of a North-West Passage (London: John Murray). 29.2 x 42.7 cm. The University Library. UiT – The Arctic University of Norway.

First Communication lea ráhkaduvvon Sakæusas sárguma manjis go go son lei máksojuvvon jorggoleadji ekspedišuvdnii John Rossa mielde, gos sii ledje Baffin’s Bay áicámin ja ohcamin davveoarjerukto. Vaikko álgovuolggalaš sárgun lea láhppon, de sáhttit navdit ahte dát govva ja illustrašuvnna Rossa muitalusas A Voyage of Discovery (1819), lea sulastahttiba nuppi nuppi. Rossa muitalus heive dan áigge dieđalaš vugiid ja man riektásit sii dutke dalle, Rossa muitalus bidjá deattu gaskal Sakæusa álgovuolggalaš sárgun ja First Communication: ‘ Nugo son [Sakæus] ii goassege ožžon čujuhusa, ii ge veahki dán bargat, ja dalle lea okta njuolga máŋgen lea ollistan’. Ross čilgii viidáseappot ahte First Communication, lea 29,2 x 24,7 cm, lei unniduvvon govva Sakæusa sárgumis. Sakæusa barggai stuorát sárgumin ekspedišuvnnas mii evttoha ahte su govva lei seamma dárkil go First Communication, muhto ahte son 

maiddai lei duođas iežas dáiddalaš bargguin. Sakæusa čállosat duođaštit dáiddalaš attáldagastis, maid skottlándalaš dáiddár Alexander Nasmyth fuomášii go son attii daidda oahppu Sakæusii dan botta go son lei Edinburghas ođđajagimánus gitta njukčamánnui 1818. Rossa duođašta dán su muitalusas gos son namuha Sakæusa ‘attáldaga historjjálaš hapmemis, mo son hárjehalai sárgut eará govaid maŋis mas ledje dusse okta fanas dahje hápmi dan govas, ja ahte su áigumuššan lei máhccat Kalaallit Nunaati maŋŋil go lei oahppan ‘dáidda sárgut’. 

Sakæusa First Communication ovdanbuktá deaivvadeapmi gaskal Rossa áiccemátki ja Inuguit joavkku Qimusseriarsuaqas, davveoarjjabealde Kalallit Nuunata, borgemánu 10. beaivvi 1818. Dat čájeha Árktalaš luonddu mas faliisát ja álgoálbmogiin govvosat lea gos duogábealde sin lea dálvevarit ja daid ovddas vel guokte, stuorra, issoras, alit ja ránes jieŋat ceaggámen bajás. Orro measta ahte jieŋat bohtet bajás dan viiddis mearrajieŋas, ja fatnasat lea vuostabealis ja dássádallet gurut beale govas, gos olbmo joavku vel lea gasku. Nie mo gova lea hábmen dán láhkai, ahte lea ovddabealde, gasku ja maŋábealde bargá ahte gova luonddu sáhttá guhkás oaidnit. Dat gávcci olbmo vuolábealde olgeš čiegas čájehit fátta govas. Doppe leat guokte olmmošjoavkku, okta joavku lea lagat ja ovddabealde nuppi joavkku ja goappašagat leat sehkejuvvon Brihttalaš áiceolbmuin ja Inughuit.

Rossa muitalusas oahppat ahte dat guokte olbmo alit mearrauniforpmain ja čohkas gahpiriin lea Ross ja luihtenanta William Edward Parry. Dát olbmot lea lonuheamen ávdnasii Inughuitain (ruškes ja ránes biktasat). Sakæus doallá ovtta alit ja vilges sárgosaš báiddi, go son lea jo addán speadjala Inughuitii mii lea su ovddabeale. Inughuitat geat leat Ross ja Parry ovddabealde, lea addimin báni/čoarvvi ovtta čoarvebuovjjas maŋás. Maid sáhttá First Communication muitalit midjiide dán deaivvadeame birra? 

Esseija čalli Ingeborg Høvik

Loga eambbo

Ingeborg Høvik. 2017. ‘Art History in the Contact Zone: Hans 

Zakæus’s First Communication’, in Sámi Art and Aesthetics, edited 

by Svein Aamold et.al. Aarhus University Press. 49–68.