Eenoolooapik. Amas dáiddár J. Henderson (liitografihkkár) c. 1839–40 Litografiija Alexander M’Donald, Some Passages in the History of Eenoolooapik, A Young Esquimaux, Who Was Brought to Britain in 1839, vuosttašgovva (Edinburgh: Fraser & Co. and J. Hogg, 1841)

Inuluapik lei riegádii sullii 1820 Qimmiqsutas, ovtta sullos lulágeahčen Kangigtualuk Nunavut mearragáttis. Go lei bárdi, son ja su bearaš fárrejedje lagat Aggijat, okta ollu geavahuvvon báiki fálesbivdin fatnasiin. Das son oaččui fuomášumi William Perrys, ja váldui mielde su Inuluapik máhttu/dieđu siseatnama meara dihtii gos ledje olu fállát – mánnávuođa ruoktu, Kangiqtualuk. Vaikko Inuluapik ii lean doppe leamaš mánnávuođa rájes, de su árbevirolaš vuoji mielde čalmmustahttit birrasis luonddu sáhtii son sárgut dárkilis kártta guovllus muittu maŋis. 1839 čavčča buvttii Penny Inuluapika Aberdeenii oahppat sus, ja mátkái ráhkalit áicat meara ja vuonaid maid lei gárten.

“Eenoo” dahje “Bobbie”, nugo Inuluapik gohčoduvvui Aberdeenis, lei bivnnuhis sosiála vuoitu su orruma áigge doppe. Buot geahččaleamis ráhkadit čájáhusa sus gos son beare lei čearddalaš olmmái, son dušše suohtastallái ja lei gutnálaš dan ektui: Aberdeen Herald 16. Skábmamánu 1839 čálii ja illudii go son sáhtii jorgalit etnográfalaš geahčastaga ruovttoluotta vilges olbmuide:

‘Okta almmái Boiling House (duoldan vistis?)... (Fittie) sárggui karikatuvrra govdagis ámadaju, ja logai “Dát lea okta Esquimaux”. Bobbie ges luoikkahii liánta, ja sárggui ovtta hui guhkes ámadaju mas lei guhkes njunni, ja dajai “Dát leat okta eŋgelasolmmoš”.’ 35 

Áidna muohtogovva maid mis lea Inuluapikas lea ráhkaduvvon go son orui Aberdeenas 1839-40. Dát litografiija maid J. Henderson Aberdeenas eret lei ráhkadan, lei vuosttašsiiddu govva ovtta girjjis mii lei Inuluapika birra, maid fanasdoaktáris Alexander M’Donald lei čallan, gii sonje lei mátkošdállan.

Lihkká go eanas Viktorialaš govat Inuihtain čájehedje iežaset árbevirolaš biktasii, nie mo dábálaččat oidnošedje “eksotiska” čájáhusain álbmogiid birra, de lei dát govva eanet ovttaskas olbmo govva ja iige etnologalaš rámálmas. Muohtogovva lea ovtta čábbát čiŋahuvvon ja árvvusadnojuvvon hearrá, mii soaitá leat leamaš duođaštussan lihkostuvvan “siviliseren bargu”. Muhto Inuluapik sáhttá leat ieš mearridan su ovddasteami: son mieđai čájehit iežas árbevirolaš biktasii dušše oktii Aberdeenas, muhto dušše dainna eavttuin ahte son ii jerrojuvvo eanet šat go lei Aberdeenas. Ii lean dušše ahte lei menddo báhkas biktasii geavahit Skohttalaš giđas, muhto son vuostálasttii maiddái šaddat okta etnologalaš rámálmas čájáhussan.

Go son ruovttoluotta bođii Nunavutii giđđat 1840, šattai Inuluapik menestuvven gávpeolbmái, son náitalii ja oaččui mánáid. Dađibahábut, sullii logi jagi maŋŋá su galledeami, de dieđihedje Aberdeena aviissat ahte son jámii tuberkulosa geažil. Su geahppát eai goassege albma láhkai dearvvasmuvve heaggaváralaš infekšuvnnas, mii biđgii dan muđui menestuvvan mátki eret ruovttus Skottlándii.

Esseija čálli Sophie Gilmartin

Loga eambbo

Sophie Gilmartin. 2023. ‘A Map of Divergence and Connection:  Voices from Nineteenth-century Nunavut and Aberdeen’. Interventions, 25(7), 948–974. https://doi.org/10.1080/1369801X.2022.2162431