Kuráhtalaš seaguheapmi. 2024. Njuohtan čáhppes njealječiegat hámi seaidnái dan sadjái go fotografiija ‘Alnayah’ (c. 1909) Peary-MacMillan arkiivas 20 x 30 cm

Mountains heard her voice. Bolatta Silis-Høegh 2024 Gouache seainnis Dáiddára eaiggátvuohta

Loahpageahčen 1800-logus, Árktalaš suokkardan ja daddjojuvvon ‘gilvaleapmi davvipolii‘ guđii mearkkaid eatnamii ja olbmuide maid ii sáhte eret váldit. Inughuit nissonolbmot maid guske dasa. Almmáiolbmot, geat bohte sin eatnamiidda, dorjo nissonolbmuid máŋga bargguid, ja sin gorudat šadde sávvan objeakta. Teavsttaid maid Árktalaš mátkeolbmot čalle ja almmuhedje, čájehedje olu álás Inughuit nissonolbmuid. Go govvidedje govaid, de illastedje Peary ekspedišuvnna sosiála organisašuvdna nissonolbmuid. Nie mo Lule Dick (1995, 23) lea čájehan ahte sii bidje nissonolbmuid ‘vuolimuš dan streaŋggas hierarkiijas náli ja sohkabeali báldii ‘. ‘Alnayah’ dahje ‘Ahlnayah’ lea namma čadnojuvvon dan muosehis fotografiijaide Robert Peary ekspedišuvnnaid Ruonáeatnamis. Govva merkejuvvon ‘Alnayah having “Piblock-to” (Arctic hysteria) ‘(nummirastan Photograph No. NP-26, mii lea čohkkejuvvon Peary-Macmillan Arctic Museum and Arctic 67 

Studies Center, Bowdoin College, Brunswick, Maine) (Dick 2001, 385). Lei go nissonolbmo namma gean ledje govvidan? Mii eat dieđe. Govat mat leat váldon dan guhkes 1800-logus eai atte riekta čilgehusaid dahje namaid álgoálbmogiin. Mii maid diehttit ahte Peary olbmot adde namaid Inughuit ja čálle vulos Inuktun sániid fonehtalaš láhkai. Dán govas, dat lea fotográfalaš duođaštus mii čájeha ahte lea čadnon gitta ja illasteamen ovtta olbmo gean namma lea Alnayah, dan vuođul go áigo dikšut piblock-to mii lea jorgaluvvon ‘Arktalaš hysteriija’. Govat mat lea váldon 1909 Cape Sheridanas, Ellesmere sullos, Alnayah lea govviduvvon guktii: vuosttaš govas, son lea čadnon stivlái, gos ‘dálkkás‘ pibloktoq vuostá lea roaiskán fallehit, ja nuppi govas ges soaitá son maid leamen dat Inughuit ‘nisu heahtedilis, álás seakkáša badjel, gos guokte almmáiolbmo geat mojodit ja dollet su badjin go govvidedje’ (Dick 1995, 384). Maŋit govas ii leat nissonis namma. 

Bolatta Silis-Høegha estehtalaš reakšuvdna Peary ja su olbmuide dan gillámuša sii bidje Alnayah ja su olbmuid ala lea okta dikta mii boahtá fuolahusa sajádagas. Su sániiguin, ‘ Alnayah lei nissonolmmoš gii ii lean oidnon dahje gullon. Mun háliidan deaivvadit su ovtta gieris govain ‘. Muitaluvvon ahte alit albmi, iežas (Oarje-Ruonáeatnama) Kalaallisut gillii, Bolatta málejuvvon dikta Mountains heard her voice, lea su ja Alnayah birra gos soai leaba ovttas ovtta geassebeaivvi.

Esseija čálli Renée Hulan

Referánsat

Dick, Lyle. 1995. ‘”Pibloktoq” (Arctic Hysteria): A Construction of 

European-Inuit Relations?’. Arctic Anthropology, 32 (2), 1-42.

Dick, Lyle. 2001. Muskox Land: Ellesmere Island in the Age of 

Contact. Calgary: University of Calgary Press.

Loga eambbo

Renée Hulan. 2023. ‘Alnayah’s People: Archival Photographs from 

West Greenland, 1908–1909’. Interventions, 25(8), 1088–1109. https://

doi.org/10.1080/1369801X.2023.2169621