Lap Luki (Čuonjávággi/ Sápmi uskkádat). Johan Turi. Diehtemeahttun beaivemearri. Seaguhuvvon teknihkka kartoŋŋa alde (pastealla, gouache Indian bleahkka, dahje sullasaš). 20 x 21 cm (jeavddaheapme). The Johan Turi Archives. Nordiska Museet, Stockholm. LA 659, No. 10, Box J1:1 Fotograferen: Svein Aamold

Dat U-hápmásaš Čuonjávággi (Ruoŧagillii: “Lapporten”) bivnnuhii sihke turisttaid ja dáiddáriid dohko. Johan Turi Čuonjávággi ovddasta luonddu nu go son ieš diđii, oktageardán láhkai, muhtin roavis hámis. Son geavahii muorra steampaliid maid ieš lei ráhkadan, gos govat ledje olbmot, bohccot, eallit dahje muorat, ja dan láhkai lei uhcit bargu sárgut juohkehačča. Maiddái ledje su govain iešlágán dovddamearkat, sihke dáppe ja eará sajiin, garra ivnnit mat heivejit oktii, mat garvet árbevirolaš harmoniijaid, ja oppalaš “roavis” ja báhkkodan visuála kvalitehta. Bajildusa man čađa ii sáhte oaidnit ja man čađa sáhttá oaidnit, gassa hámit, ja oinnolaš mearkkat gieđa lihkadeami maŋis nannejuvvo su seaguhuvvon teknihkain, nugo pastel, gouache, čáhceivnnit, Indialaš bleahkka, ja liánta.

Mii eat dieđe olu maid Turi oahpaid sárggumis ja njuohtamis. Ernst Manker muitalii ahte ruoŧa dáiddár Edith Maria von Knaffl-Granström (1884-1956) oahpahii sutnje čáhceivnne teknihkaid, muhto mii eat dieđe goas. Turi ruhtadilli ii diktán su oastit ja geavahit heivvolaš ávdnasii dego dáiddár. Son barggai vaikko makkár báhpáriin dahje kartoŋŋan, nie mo dát govva, vai sáhtii oažžut ruđa biktasii dahje skuovaid. Son guđii 83 

olgeš beali rámššas dego livččii gaikun dan eret, mii ráhkada dakkár roavva gova, dego juoidá mii ii leat gárvánan vel, ja lea jođus. Su govain lei uhcán gávppálaš árvu eará ruoŧa luonddu dáiddárii ektui ja sin lihkostupmi.

Dehálaččat, Turi ii rievdadan liikká luonddu šáŋŋera njuohtama maŋŋái. Lap Luki čájeha álkiduvvon hámiid almmis, balvvaiguin, ja eatnamiin, mat boazodoallit ja bohccot lea vuolit baikkis. Dat stuorra erohus gaskal ruoná eatnamis ja govddodeamen, guorus várit muitala ollu. Turi ektui, addá luondu ja váldá; dat lea ruoktu boazodoalliin, muhto maiddái ráddje sin eallima. Guhkkin badjin váriiguin lea várálaš dilli. Dat vilges ivdni maid belohahkii čađa oaidná, sáhttá leamen skoaddu jođus.

Dáiddárat mat fitne doppe dan áigge ovddastedje “buhtes”, ávdin luondu gos ii oktage olmmoš lean leamaš. Sis lei ođđaromantihkalaš oaidnu ahte Sápmelaččat duoddaris ledje villas ja buvttes terra nullius (eana mii ii gula oktiige) gos sivilisašuvdna ii lean (vel) merken sin. Dat stuorra erohus dalle gaskal ruoŧa dáiddáriin ja Turis lei ahte sus lei ollu diehtu ja ipmárdus dán guovlluin ja luonddus, mo dilli lei go jahkodagat earáhuvve, šattuid ja elliid, eallin, bargguin, vugiid, dieđuid ja oskkuid sápmelaččaiguin. Turi dulkon dárbbašlaš divusteapmi sápmelaččaid bealis.

Esseija čalli Svein Aamold

Loga eambbo

Svein Aamold. 2023. ‘Johan Turi’s Ecology’. Interventions, 25(7), 878–

901. https://doi.org/10.1080/1369801X.2023.2169625