Namahusa haga (soaitá leat Stállu ja su eamit, Luttak, gerresa alde). Johan Turi. Diehtemeahttun beaivemearri. Seaguhuvvon teknihkka kartoŋŋa alde (pastel, gouache ja liántta, dahje seammalágan) 17.3x23.5 cm (jeavddaheapme) The Johan Turi Archives Nordiska Museet, Stockholm. LA 659, No. 5, Box J1:1. Fotograferen: Nordiska Museet.

Dát gelddolaš govva čájeha ahte stállu ja su unnit eamit Luttak leaba čohkkámin gerresa sis mas ávdnasat lea. Sámi mytologiijas lea stállu váralaš ja bahá muhto oktageardánis vuoigŋa. Johan Turi čilge stálu dego bealle olmmoš ja bealle “truolla” (borri) dahje biro. Stálus lea máŋggalágán hámit, mii sulastahttá olbmuid, elliid dahje šattuid.

Turi stálus lea stuorra mándelhámat čalmmit mas erenomáš čalbmegollážat ja gassa sárgát. Su čalmmit gaifájit dego áigu fáŋget min, ja jorbbodit min. Seamma áigge orrot čalmmit dego geahččamin olggos ja sisa guvlui. Nie mo liidni ja gahpir lea govas sárgun, gassa alit ja vilges sárgát, nanne dan eahpedábálaš oaidnu ja suonjar. Dása lássáin ferte smiehtat Turi iešlágán geavaheapmi gorri ektui. Oaivi oktoráđđe gova hámi, ja geres orru menddo uhcci gorudii.

Biras maid lea govas oalle ártet. Gerresis eai leat báttit gitta ja ii goabbáge doala bátti ge. Soai leaba guoros báikkis gos ii mihkkege leat, muhto dat čuvges ruškes ivdni kartoŋŋas soaitá leat muohta. Čáhceivdni oidnosta veaháš dan stuorra oaivi 87 

olgeš bealde, mii sáhttá leat Turi gustta maŋis. Vuolábealde gurut ravddas lea ruškes ivnnit, seamma ivdni go gerresis, muhto dat guođđá rabas gažaldaga. Gurut ravddas, lea alitruoná (turkis) ivdni mii sáhttá leat dárkilastin Turis, vaikko eai leat mearkkat gusta maŋis. Duogábealde lea maiddái uhcit alitruoná ivnnit (verso). Lea go dat alitruoná ivdni stánžán eará govas dahje ávdnasis? Lea go muhtin kemikálalaš reakšuvdna áiggi mielde boahtán?

Kartoŋŋa masa lea hábmen ja sárgun gova muitala iežas muitalusa. Dat lea eahpedábálaččat gaikkoduvvon ja čuhppon. Bázahusat vilges báhpáris liibmin kartoŋŋa ala ja belohahkii gaikoduvvon oidnojit bajábealde gova. Duogábealde gávnnat guokte steampalastán logo mii čájeha ahte kartoŋŋa lea oassi eskii gosa báidi galggai, ja dasa lassin lea bálkkašumi čieža Ruoŧa ruvnno.

Dát doarjja Turi rumašlaš birrasii. Dat lea okta objet trouvé mii čujuha váilevašvuođa vuođđudit iežas miellagiddevaš govaid (jus son ostii báiddi eat dieđe). Nubbi miellagiddevaš oassi lea mo geres orro govddodeamen dego stállu – muhtin lágalaš noaidi, stuorra čalmmit mat gaifájit ja gievrras, suotnjarastin riekkis mas sárgát suonjardit – ja luttak boahtá čihkkojuvvon máilmmis. Govva čájeha Turi áigumuša čilget duohtavuođa Sámi birra, maiddái vuoiŋŋalaš árvvuid ja máilmmioainnuid. Dat lea, nu mot ođđaáigásaš ruoššalaš Wassily Kandinsky bijai, okta fámolaš miellačájáhus “čiegus fápmu oaidnimis”.

Esseija čálli Svein Aamold

Loga eambbo

Svein Aamold. 2023. ‘Johan Turi’s Ecology’. Interventions, 25(7), 878–

901. https://doi.org/10.1080/1369801X.2023.2169625