Laponne Nomade Karasuvando. François-Auguste Biard. 1839. Olju báhpára alde ceggejuvvon liidni ala 38.5 x 30 cm. Fridtjof Nansen Institute.
Almmiravda - Horizon. Raisa Porsanger. 2024. Muorra, bohcco- ja gáiccasisttis hervejuvvon láđiin 73 x 55 cm. Dáiddára eaiggátvuohta.
Laponne Nomade Karasuvando (Nissonolmmoš, johtti Sápmelaš, Gárasavvonis) lea jáhkehahtti ahte dat lea ovtta vihttalogivihtta govain mii ovddasta oktagas sápmelaččaid maid Fránskalaš dáiddár François-Auguste Biard lea njuohtan, dan báikkis gos sápmelaš lei su ovddabealde, go son mátkkoštii Sápmi čađa 1839. Njuohtan lea báhpára alde ja lea 39 x 30 cm stuoris, Biarda uhca govva ovddasta olbmo govas mas lea gákti gii čohkká johtilit njuohtan objeavtta alde (sáhttá leat giisá), gos son soaitá leat lávu siste. Sus lea badjelis guhkes, vilges dorka ja gođđojuvvon boagán, liidni, vilges ullo fáhcat . Julggiin lea sus gápmagat alde ja oaivvis ges ládjogahpir. Čalmmit gehččet veaháš vulosguvlui ja mieigá vulos, sus lea okta giehta su bálddas, ja nubbe ges čippi alde. Nie mo son čohkká, de lea álkit geahčahallat dorkka, ja son lea maid beallemuddui jorgaluvvon vuoi eanet oaidná ládjogahpira hámi. Gova hápmi čájeha stuorra beroštumi su biktasiidda. Muhto gii lei son?
Njuohtama namma, Laponne Nomade Karasuvando, addá unnit dieđuid čohkkájeaddji birra go árvala. Govvá boastut 95
evttoha gehččiid ahte olmmoš govas gulai Gárasavvon siidii, mii lea siseatnamis Ruoŧa bealde Sámis. Muhto Anne May Olli lea fuomášan ahte nisu biktasa njuohtamis evttoha ahte son kultuvrralaččat ja bearašlaš gullá Finnmárku mearragátte báikái. Go son maiddái ii nagodan nisu nama váldit mielde njuohtamii, speadjalastá dan ahte son ii lean njuohtamin muohtogova sus. Nuppe dáfus lea nisu oassin Biarda dieđalaš-dáidalaš bargguin gos lea hábmet ollislaš visuála čoakkáldaga iešguđetge olmmošlaš náliid máilmmi birra. Erohus árbevirolaš muohtogovain, dát muohtogovva ulbmi ii lean gii čohkkái das (ii ge ustibat dahje bearrašis), muhto ‘stuorát‘ musea luondduhistorjjás Parisas (Boivin 1842: 43).
Čájáhussii lea Sámi dáiddár Raisa Porsanger (r. 1988) ráhkadan installašuvnna mii fysalaččat ja jurddalaččat ođđasit fáhte Biarda Laponne Nomade Karasuvando. Mo sáhttá dát hástalit Biarda koloniála retorihka njuohtamis? Porsangera installašuvnnas lea guoros muorrarámma mas lea sisti dan alde bohcco- ja gáiccasisttis hervejuvvon láđiin, mii lea Biarda njuohtama birra. Porsanger ođđa fáhten nisu birra ráhkada ságastallama sutnje, mii čatná Porsangera duoji ja čohkkii biktasii áiggiid čađa.
Vaikko vel Biard njuohtamis eai dieđe gii nisu lea dahje gosa son gulai, de Porsanger váldá maŋás árvvolašvuođa ja kultuvrralaš gullevašvuođa go dat geasuha su Sámi gullevašvuhtii.
Esseija čálli Ingeborg Høvik
Referánsat
Boivin, Louis. 1842. Notice sur M. Biard; ses aventures; son
voyage en Laponie, avec Madame Biard; Examen critique de
ses Tableaux. Paris. 43