Buried Esquimaux. Qalaherriaq [Erasmus Augustine Kallihirua]. 1851-55. Peanna ja ivnneliánta báhpárá alde. 10.9x16.4 cm. Canterbury Cathedral Archives. CCA-U88/A/5/8/2. Ođđasit buvttadan árvasat Chapter of Canterbury.
Dat lea miella oaidnit vuostálastin Qalaherriaqa Buried Esquimaux. Govva čájeha hávdádan rituála: mii oaidnit guokte morašlaš govadagat čuožžumin árbevirolaš hávdesaji bálddas – hávdi lea vuolábealde geđgii, gos jápmán olmmoš ja sin dehálaš ávdnasat ja bivdobiergasat. Dat hávdi lea Inughuit, muhto guokte govadagain lea eurohpálaš biktasat alde.
Gurut govadagas lea čuvges smarve vuovttat ja muhtin-lágan nissonolbmo gorut, evttoha ahte lea nissonolmmoš - vaikko biktasat dahket ahte ii sáhte leat nu sihkkar. Olgeš govadasas váldá eanet saji ja fuomášumi, ovddabealde govas gos dat gorut ja ámadadju lea oidnosis. Alla čáhppes, skuovat alde, guhkes ámadadju, assás gulmmit ja guhkes čáhppes njuolga vuovttat, dán govadagas čuoččun vuohki orro leat eanet almmáiolbmo láhkai. Nissonolmmoš doallá uhca liidni, ja almmáiolmmoš doallá ges girjji, mii soaitá leat biibal; nie mo govva lea hábmen de deavdá dát biibal saji gaskal goruda ja hávddi.
Gii lea hávdáduvvon dása, ja geat leat olbmot dan birra, ja gos lea dat hávdi? Dat ávdnasat ja olbmot mat lea dán govas sáhttá čájehit ahte Qalaherriaq ii lean ieš oaidnán dan hávdádusa, go eat buot heive oktii. Árvideames lea dat sárgun smiehtaduvvon bajás mii ii guoská áigái dahje sadjái, gos dat baicca oktii bidjá muitui su ovddit eallimis Kalaallit Nunaatas, mo su eallin dalle lei Englánddas, ja jáhkkimis ahte son jápma fargga.
Árvideames lea dat govahallojuvvon lávdi mii ovttastahttá áiggi ja saji, mas leat ovttastahttojuvvon muittut su ovddit eallimis Kalaallit Nunaatas, aspeavttat su dálá dilis Englánddas, ja jáhkehahttivuohta su hutkás jápmimis. Ovtta láhkai oaidnit dán gova sáhttá leat ahte dat lea mii geavvá go Qalaherriaq jápmá, ja mo su hávddi galledit su brihttalaš oahppásat. Su heajos dearvvašvuohta ja gillámušat Englánddas doarjja dan dulkoma - nugo maid iešalddis čájálmasa dan govas. Qalaherriaq sárgun orro čájeheamen ovtta máŧohis deaivvadeame gaskal Brihttalaš nissonolbmo ja Inughuit hávddi, gos govva orro leamen niego máilmmis mii ii leat sihke Englánddas dahje Kalaallit Nunaatas, muhto lihkká lea goappaš báikkiin oktanaga.
Eará oaidnu govas lea ahte Buried Esquimaux čájeha Qalaherriaq áhči hávddi. 1850 čájehii Qalaherriaq Ommannei áicemátki ovtta saji davvioarji bealde mearragáttis Kalaallit Nunaatas gos su áhči ja eará Inughuit ja brihttalaš olbmot jápme dávddas dálvet dan jagi ovdal. Dappe, Ommanney olbmot válde Inughuit ávdnasii dain hávddiin, ja hui sihkkarit gorudii mat ledje hávdaduvván, mii sidjiide lei dábálaš. Ovtta dáid hávddiin lei Qalaherriaq áhči rumaš.
Su áhči hávdi lei maŋemus báiki gos Qalaherriaq lei oktavuođas su bearrašiin ovdal go guđii ruovttu agibeaivái, ja dat soaitá leat leamaš hui traumáhtalaš muittu áicemátkeolbmuid dihtii. Jus sárgun ovddasta su áhči hávddi, de sáhttá Qalaherriaq leat gova olgeš ravddas ja su guhkes čáhppes vuovttat. Jus nu, de sáhttá dat olmmoš dovddahit su Inughuit gullevašvuođa, maid brihttalaš kolonialisma geahčalii čađat jávkadit – gos sii álggahedje “siviliseren bargguin” čuohppat Qalaherriaqa vuovttaid go manai Ommanney fatnas ala.
Dan gova sáhttá eanet áddet dan láhkái ahte dat čájeha mo eurohpalaš áiccemátkeolbmuid ja earát geat ásaiduvve duššástuhtte Árktalaš álgoálbmogiid ja eará guovlluin.
Esseija čállit Ingeborg Høvik ja Axl Ingemann-Jeremiassen
Loga eambbo
Ingeborg Høvik and Axl Jeremiassen. 2023. ‘Traces of an Arctic Voice: The Portrait of Qalaherriaq’. Interventions 25(7), 975–1003. https://doi.org/10.1080/1369801X.2023.2169626