‘Bivdo govvádusat’. Qalaherriaq [Erasmus Augustine Kallihirua]. 1851-1855. Liántta ja ivnneliánta báhpára alde. 13.2 x 17 cm. Canterbury Cathedral Archives. U88/A/5/8/2. Ođasráhkáhan árvasat Chapter of Canterbury

Qalaherriaqa guhtta sárguma mat lea báhccan, ‘hunting scenes/bivdo dáhpáhusat’ čájeha oalle olu mo Inughuit eallin lei ja mo Inughuit oktavuohta lei sin beatnagiin ja elliide birrasis. Govas lea golbma veallu ráiddu. Ráidduin lea seamma guhkes gaska, olbmuin govas lea maiddái seamma sturrodat, mii čájeha ahte gova hápmi lea ovdagihtii smiehtan dan dihte go golbma ráiddu lea čadnojuvvon oktii. Muhto man láhkai? Vuolimuš ráiddus sáhttá leat álgu ovtta dihto muitalusas (dahje muitalusaide), mii de čájeha eanet bajit ráidduin. Nuppe gežiid sáhttá leat nu ahte vuolimuš ráidu ii čujut ovtta muitalussii, muhto baicce lea beaivválaš deaivvadeapmi Inughuit olbmuiguin, gos lonohallet dieđuid ja ráhkkanit guhkes bivdomátkái. Dán oktavuođas sáhtášedje guokte bajit ráiddut leamen maiddái juohkebeaivválaš muitalus mii čájeha mo bivdit galgá ja mo sii deaivvadedje, ja ii ge okta diiddalaš máinnas dahje dáhpáhus.

Joatkimin dan jiekŋaguovžža govadaga bajit ráiddus, dát esseija čalmmustahttá gurut bealde gaska ráiddus, mii čájeha beatnagiid maid bivdit luite oaguheamen jiekŋaguovžža ja bissehit dan. Jiekŋaguovža lea duššástuvvan beatnagiin geat gásket ja oaguhit su, ja guovža lea jorgalan bivdiid guvlui. Maŋábealde beatnagii ihtet guokte bivdit badjel geres seaidni, gos bivdit čiehkadedje vai guovža ii oaidnán sudno. Dat guokte bivdi guhte lahkonit guovžža lea eanemus 123 

hárjánan ja buoremusat ráhkkanan bivdui – gos eará bivdit lea maŋábealde vuordimin, geahččamin ja oahppamin.

Jiekŋaguovža lei hui dehálaš Qalaherriaq olbmuid buorredillái. Biergu lei borramuš, náhkki šadde biktasat, ja guovža fámolaš leahkin devddii sin kultuvrra bivdemuitalusaiguin ja máidnasii, gos ledje gaskasaš ja lagaš oktavuođat elliid ja olbmuid gaska. Qalaherriaqa ovddasteapmi jiekŋaguovžžain váldá dán bajás, ja olbmot maiddái (geat lea buohkat geavaheamen guovžža náhkkebuvssaid). Lihkká go Inughuitat geavahedje lohttii, njoammilii, njurjui, dápmohii ja bohccui biktasii ráhkadit, de ledje (ja ain lea) jiekŋaguovžža náhkebiktasat buoremus ja álkimus bivdiide geavahit go lea nu liekkas, girdet olu ja jiekŋa ja muohta ii baste dasa ge. Vaikko sin oktavuohta guovžža ja eará elliide lei bivddu čađa, de Inughuit áddejedje iežaset ja mo sii ledje oktii čadnon ja ovdasgaskasaš ontologiijaid. Sin kosmologiijas lei bivdu oassi máilmmi ođasmahttima riekkis gos bivdi/olmmoš ja ealli lei oassi. Qalaherriaq duođašta dan go ovddasta ovtta hui dehálaš oasi bivddus; juste go ealli attii iežaset vuollai bivdái. Dan láhkái sihkkarasttii bivdi ahte dat ealli mii jámii, elii viidát earálágan hámis jus vuogálaččat geavahedje ossii eallis.

Esseija čállit Ingeborg Høvik ja Axl Ingemann-Jeremiassen